Rutiinit ja epämukavuusalue


Uncategorized / keskiviikko, maaliskuu 6th, 2019

Ihmisaivot koittaa aina päästä helpolla. Sen takia me kaikki rutinoidumme tietyissä asioissa ja se on hyvä se. Mitä vahvemmat rutiinit jonkin asian äärellä on, sitä helpommin asia yleensä menee. Mieti vaikka omia aamutoimiasi arkiaamuna. Kaikkein sutjakkaimmin aamusi sujuu, kun heräät tiettyyn kellonaikaan ja kun käyt vessassa / puet / syöt / kuljet töihin tuttua reittiä. Ongelmat syntyy, kun poikkeat rutiinistasi. Kun vessa onkin jostain syystä varattu ja sinun pitäisikin föönätä hiukset jossain muualla asunnossasi, kuin missä olet ne tottunut föönäämään. Kun jääkaapista on tyypilliset aamiaistarpeet loppu ja joudut menemään töihin kaupan kautta. Tai kun tietyö estää kulkemasta tyypillistä reittiä töihin.

Kaikki nämä tilanteet haastavat aivosi töihin. Tekemisen sijaan joudut olemaan luova, kekseliäs ja menemään epämukavuusalueellesi. Ja sitähän me emme halua. Se on pelottavaa, raskasta, vaativaa ja jokin sisäinen tutkamme huutaa sen olevan potentiaalisesti jopa vaarallista – emmehän tiedä mitä tuleman pitää. On yksinkertaisesti turvallisinta ja helpointa pysytellä toistamassa olemassa olevia rutiineja. Herätä aamulla koomaisena, juoda kuppi kahvia, lähteä töihin, tulla kaupan kautta kiljuvan nälän kanssa kotiin, keittää päivälliseksi iso kasa pastaa ja lösähtää sitten sohvalle katselemaan telkkua karkkipussin kera.

Muutos vaatii aina jonkinasteista epämukavuusalueelle menemistä. Jos se ei olisi näin, ei meillä olisi mitään ongelmia. Jos työpaikan vaihtaminen, ihmissuhteen korjaaminen, elämäntapamuutoksen tekeminen tai vaikka teatteriharrastuksen aloittaminen olisi mukavuusalueellamme, olisit tehnyt sen jo. Mutta tässä sitä ollaan, edelleen empimässä. Koska muutos pelottaa. Ja se on ihan ok. Se on ihmiselle luonnollinen tapa toimia. Kunhan hyväksyt sen tosiasian, että mikään ei muutu jos mikään ei muutu. Jos et ryhdy toimeen – lähetä sitä työhakemusta, ota asioita puheeksi, varaa tapaamisaikaa personal trainerin kanssa tai lähetä viestiä teatteriin – mitään ei tapahdu. Heräät seuraavana aamuna koomaisena ja juot kupin kahvia, kuten eilenkin. On siis tehtävä jotakin – jotakin normaalista poikkeavaa.

Parasta rutiineissa on kuitenkin se, että kohtalaisen lyhyen toistomäärän jälkeen epämukavuusalueesta tulee uusi normaali. Kun päivästä toiseen suhaat työmaalle kiertotien kautta, sopeudut. Rytmität aamusi siten, että pari minuuttia pidempi reitti mahtuu aikatauluusi ja löydät oikeat kohdat vaihtaa kaistaa ruuhkassa. Kuukauden päästä kiertotien kulkeminen ei enää ärsytä, etkä edes ajattele, miten toista reittiä pääsisi perille nopeammin. Sama pätee työhakemusten lähettämiseen ja haastattelussa käymiseen. Ja terveellisemmän elämäntavan opetteluun. Kun riittävän monta kertaa heräät aamulla aikasemmin ehtiäksesi ennen töitä salille, siitä tulee normaali osa arkeasi. Kun sinnikkäästi patistat itsesi riittävän monta kertaa lappamaan lautasellesi muun ruuan kaveriksi salaattia, siitä tulee uusi rutiini. Pikkuhiljaa voit vaatia itseltäsi taas vähän lisää, kunnes tämäkin epämukavuusalue muuttuu ihan tavalliseksi arjeksi.

Mieti omaa mukavuusaluettasi. Mikä voisi olla se elämänalue, joka vaatisi vähän kepillä sörkkimistä juuri nyt? Kaikkea et voi korjata kerralla, joten valitse viisaasti – minkä asian muuttamisella olisi suurin merkitys? Mieti jokin pieni, mutta ratkaiseva askel epämukavuusalueen puolelle ja yksinkertaisesti: tee se heti. Älä anna aivoillesi mahdollisuutta puhua itseäsi ympäri, sillä ne takuuvarmasti tekevät sen jo muutamassa sekunnissa. Epämukavuusalueelle meneminen vaatii sähäkkää toimintaa. Ei ole aikaa jäädä keräämään rohkeutta. Toimi!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *